Kun rahapula yllättää, yksi ensimmäisistä tienausmahdollisuuksista on muuttaa kultaesineitä rahaksi. Monella on varmasti vanhoja kultakoruja, joita ei enää käytä, tai joita ei ole ikinä pitänyt. Nykyään hopea käsitetään modernimpana koruissa ja kultakorujen käyttö on laskussa. Siispä mikä parempi idea, kuin vaihtaa nämä käyttämättömät esineet rahaksi!
Vaikka olisit kiireinen, etkä ehtisi menemään kultasepälle tai panttilainaamoon myymään kultakorujasi, voit käyttää postin kautta toimivia romukultaa ostavia yrityksiä, kuten Posti Kultaa. Heissä hyvä puoli on, että koko kullanlähetysprosessi on ilmainen. He lähettävät kotiin valmiiksi maksetun ja vakuutetun kirjekuoren, jossa sitten lähettää esineet tutkittavaksi. Kun kulta on arvioitu, siitä maksetaan rahaa nopeasti tilille!
Korun kultapitoisuutta eli sen karaattimäärää tutkitaan erilaisin menetelmin laboratoriossa sen arvon määrittämiseksi. Mikään kultakoruhan ei voi olla täyttä kultaa, sillä muuten esine olisi liian pehmeä käyttöesineeksi. Siksi siihen on juotettu joukkoon muita metalleja, jotka ovat vähäarvoisempia. Esineitä tutkimalla saadaan siis selville, mikä osa on kultaa ja mikä muuta metallia.
Kullan myynti on helppo ja nopea tapa saada lisärahaa, varsinkin jos esineitä on vuosien mittaan kertynyt piirongin laatikoiden pohjalle virumaan. Esineet voisi pistää parempaankin käyttöön! Varsinkin nyt, kun Joulu lähestyy ja rahaa kuluu huomaamatta jouluvalmisteluihin, lisätienesti ei olisi pahitteeksi. Rahalla voisi ostaa lapsille vaikkapa joululahjaksi juuri sen lelun, mitä he ovat hinkuneet viikkotolkulla!
Entä jos sinulla on aarrearkullinen kultaa, mutta et ole varma, ostiko miehesi ne Timanttisilta vai Tiimarista? Korustahan on vaikea tietää, onko se kultaa vai ei paljaalla silmällä. Onneksi on magneettitesti! Jos magneetti vetää korua puoleensa, saattaa aviomies olla puhuttelussa, sillä esine ei voi olla kultaa. Eri asia kylläkin on jos koru on kullattu. Tämähän tarkoittaa, että esineen päällä on kyllä kerros oikeaa kultaa, mutta sen määrä on erittäin vähäinen. Joskus se voi olla niinkin vähäinen, että se on lähes arvoton.
Tämä on yksi syy, minkä takia varsinkin ulkomailta koruja ostaessa täytyy olla valppaana. Jos turkkilaisen basaarin myyjään luottaa sokeasti ja ostaa kultaisen rannerenkaan vain koska se on oikean näköinen, voi pettyä todella pahasti. Kotiin palattua ja asian huomattua nimittäin on paha alkaa muistelemaan paikan tai myyjän nimeä, tai vaatimaan hyvitystä. Siksi on hyvä tietää myöskin, että kultakoruissa pitäisi olla merkki sen karaattimäärästä…jos se esimerkiksi on 14 karaatin kultaa, leimassa tulisi lukea 583, joka tarkoittaa, että esineen kultapitoisuus on 58.33%. Yleensä leima löytyy jostakin kohdasta, mikä ei ole näkyvillä, kuten sormuksen sisäpinnasta tai rannerenkaan lukon kyljestä.
Kun nämä muutamat asiat ovat tiedossa, on kullan osto, sekä kullan myynti helpompaa. Toki on vaikea arvuutella paljonko tarkalleen tarpeettomasta kultaisesta kaulaketjusta saa, mutta siksi onkin hyvä joko viedä tai lähettää koru arvioitavaksi. Kun saat tietää millaista summaa korusta maksetaan, voit päättää onko hinta ehkapä korun tunnearvon veroinen. Esineen tunnearvohan ei ole mitattavissa, mutta jos tiedät, ettet tule käyttämään joitakin tällaisista esineistäsi, ehkäpä voisit myydä sen ja ostaa jonkin upeamman korun tilalle?
Mieti kuitenkin tarkasti, ennen kuin myyt korusi. Ne nimittäin usein ostetaan romukultana, joka valitettavasti tarkoittaa, että kyseisen korun elämänkaari loppuu sen sulatukseen. Kaunis ajatus on kuitekin, että tarpeettomana sulatetusta kultaesineestä voi syntyä jotakin yhtä tarpeellista, kuin uuden vihkiparin sormukset, jolloin sulatettu kulta saa uuden elämän.