Kullan leimat ja merkinnät

Kulta leimat ovat merkintöjä, joita löytyy kultaesineistä, kuten koruista, harkoista ja muista kultaesineistä. Ne kertovat esimerkiksi kullan pitoisuudesta, valmistajasta tai valmistusmaasta. Suomessa käytössä olevat kulta leimat ovat 375, 585, 750, 916 ja 999, jotka vastaavat 9, 14, 18, 22 ja 24 karaatin kultaa. Eri maissa saattaa olla käytössä muita karaattileimoja.

Leimojen tunteminen on tärkeää, sillä se auttaa tunnistamaan aitojen kultaesineiden arvon ja alkuperän. On kuitenkin hyvä muistaa, että osa leimoista voi olla kulunut tai väärennetty. Myös muita leimoja, kuten tarkastusleimoja ja kuvioleimoja, voi löytyä kultaesineistä.

Mitä kullan leimat ja merkinnät tarkoittavat?

Kullan leimat ilmaisevat kultaesineessä olevan puhtaan kullan vähimmäismäärän promilleina. Leima 585 tarkoittaa, että esineessä on 585 promillea eli 58,5 % puhdasta kultaa. Leima on pakollinen kaikissa yli 1 gramman painoisissa kultaesineissä Suomessa.

Mikä on kultaleimojen tarkoitus koruissa?

Kultaleima varmistaa ostajalle, että korulla on ilmoitettu kultapitoisuus. Leima suojaa kuluttajaa väärennöksiltä ja auttaa määrittämään esineen markkina-arvon jälleenmyynnissä tai romutuksessa.

---

Mitkä ovat Suomessa käytössä olevat kultaleimat?

Suomessa käytössä olevat viralliset kultaleimat ovat 5 pitoisuusluokkaa: 375 (9 karaattia), 585 (14 karaattia), 750 (18 karaattia), 916 (22 karaattia) ja 999 (24 karaattia). Jokainen leima vastaa tiettyä karaattimäärää ja kultapitoisuusprosenttia.

Kullan leimat taulukko: karaatti, leima ja pitoisuus

Karaatti	Pitoisuusleima	Kultapitoisuus
24K	999	99,9 %
23K	958	95,8 %
22K	916	91,6 %
21K	875	87,5 %
20K	835	83,5 %
18K	750	75,0 %
14K	585	58,5 %
10K	417	41,7 %
9K	375	37,5 %
8K	333	33,3 %

Yleisimmät Suomessa myytävissä koruissa esiintyvät leimat ovat 585 (14K) ja 750 (18K). Leima 999 esiintyy pääasiassa kultaharkoissa ja sijoituskultaesineissä.

---

Mitä eri kultaleimatyyppejä kultaesineissä esiintyy?

Kultaesineissä esiintyy 3 pääleimaluokkaa: pitoisuusleimat, nimileima ja tarkastusleimat. Pitoisuusleima ilmaisee metallipitoisuuden, nimileima identifioi valmistajan, ja tarkastusleima todistaa viranomaistarkastuksen.

Mitä tarkastusleima kertoo kultaesineestä?

Tarkastusleima on viranomaisen myöntämä merkintä, joka todistaa, että kultaesine on testattu ja sen pitoisuus vastaa pitoisuusleiman ilmoittamaa arvoa. Tarkastusleima ei ole pakollinen kaikissa kultaesineissä, mutta se lisää esineen luotettavuutta kaupankäynnissä.

Mitä vuosileima kertoo kultaesineestä?

Vuosileima ilmaisee vuoden, jolloin kultaesine on leimattu tai valmistettu. Vanhoissa suomalaisissa esineissä vuosileimaa tulkittaessa huomioidaan myös tarkastusleiman muoto: yksi kruunu viittaa vuoteen 1810 tai sen jälkeen, kolme kruunua viittaa vuosiin 1759–1809.

Mitä nimileima kertoo kultaesineestä?

Nimileima koostuu valmistajan nimikirjaimista tai tunnuskuviosta. Esimerkiksi Kultakeskuksen nimileima oli KKo/y vuosina 1918–1932, minkä jälkeen yritys siirtyi leijona-aiheiseen kuvioleimaan. Nimileimoja hallinnoi ja rekisteröi Tukes.

---

Miten kullan leimat eroavat eri maissa?

Kullan leimat vaihtelevat maittain 3 pääjärjestelmän mukaan: eurooppalainen tuhannesosaleimajärjestelmä, angloamerikkalainen karaattimerkintä ja aasialainen korkean pitoisuuden merkintä.

Miten kultaleimat toimivat Euroopassa?

Euroopassa kultapitoisuus ilmaistaan tuhannesosaleimoina. Yleisimmät eurooppalaiset kultaleimat ovat 375, 585 ja 750. Iso-Britannia ja Irlanti käyttävät samaa numeroleimajärjestelmää, mutta lisäävät esineeseen myös leima-aseman tunnuksen ja vuosikirjaimen.

Miten kultaleimat toimivat Yhdysvalloissa ja Kanadassa?

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa kultapitoisuus ilmaistaan karaattimerkinnällä: 10K, 14K, 18K ja 24K. Nämä merkinnät vastaavat suomalaisia leimoja 417, 585, 750 ja 999.

Miten kultaleimat toimivat Aasiassa?

Kiinassa ja Intiassa käytetään yleisesti korkeapitoisuuksisia leimoja 990 ja 999, jotka vastaavat 23,76 ja 24 karaatin kultaa. Nämä leimat esiintyvät erityisesti sijoituskoruissa ja perinteisessä korukulttuurissa.

---

Miten kullan leimat tunnistetaan korujen arvioinnissa?

Kullan leimat tunnistetaan korujen arvioinnissa tarkastelemalla leimanpohjaa, leiman numerosarjaa ja mahdollisia lisäleimoja. Soikea leimapohja on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1893/1895, suorakaiteen muotoinen pohja esiintyy vanhemmissa esineissä.

Missä kohdassa kultakorua leima sijaitsee?

Kultaleima sijaitsee yleensä korun vähiten näkyvässä kohdassa: sormuksissa sisäpinnalla, rannekoruissa solkimekanismin lähellä, kaulakoruissa lukon takapinnalla ja korvakoruissa koukun varren puolella.

Miten tunnistaa väärennösten leimat?

Väärennösten leimat eroavat aidoista leimoista 3 tavalla: leiman reunat ovat epätarkat, numerot ovat epäsymmetriset tai matalat, ja leima saattaa puuttua kokonaan tai olla sijoitettu epätavalliseen paikkaan. Epäilyttävän esineen pitoisuuden varmistaa tarkastuslaitos.

---

Mitä tarkoittaa 925-leima kultaesineessä?

Leima 925 tarkoittaa 92,5 prosentin metallipitoisuutta. Leima 925 ei ole kultaleima — se on sterlinghopealeima. Kultaesineissä leima 925 ei esiinny, koska kullan pitoisuusleimat alkavat arvosta 333 (8 karaattia).

---

Miten valkokullan leima eroaa keltakullan leimasta?

Valkokullan leima ei eroa keltakullan pitoisuusleimasta. Molemmat käyttävät samoja leimoja: 375, 585, 750, 916 ja 999. Valkokulta sisältää kultapitoisuuden lisäksi valkoiseksi värjääviä metalleja, kuten palladiumia tai nikkeliä, mutta pitoisuusleima ilmaisee ainoastaan kultaosion osuuden.

---

Kullan leimojen historia Suomessa

Suomessa kultaleimausjärjestelmä on ollut käytössä 1800-luvulta lähtien. Tuhannesosaleimaus otettiin käyttöön Tampereella vuonna 1892. Soikeat leimapohjamuodot tulivat pakollisiksi vuoden 1893–1895 säädösmuutoksilla. Ennen tuhannesosajärjestelmää käytettiin kruunuleimoja: kolme kruunua vuosina 1759–1809 ja yksi kruunu vuodesta 1810 eteenpäin.

Usein kysytyt kysymykset kullan leimoista